Vuoden 2013 yhteenveto.

Laitetaanpas pieni listaus kuluneen vuoden tapahtumista.

Tammikuu: Uusi vuosi alkoi rataleirillä Panevezysissä. Pääsin autokoulun teoriakokeen läpi ja kuun lopussa oli ohjelmassa liukkaan ajon rata sekä pimeäajo.

Cido-areena, Panevezys

Helmikuu: Pääsin inssin läpi ja sain ajokortin. Tanssin Wanhat Annan kanssa.

Wanhat 13' ft. Anna

 

Maaliskuu: Kirjoitin C:t ruotsista sekä terveystiedosta YO-kirjoituksissa. Loppukuusta olin taas viikon mittaisella rataleirillä Liettuassa.

 

Cidolla - taas.

 

 

Huhtikuu:  Mummon hautajaiset. Suomen maantiekisakauden avaus. Luokkaretki kreikkaan viikoksi.





Akropolis. Kivaa oli koko ajan! :)

 

 

Toukokuu: Scandinavian Race ja Skandis GP Uppsalassa. Memorial of Aexander Lesnikov Moskovassa.

 



Krylatskoyn velodromi, Moskova.

 

 

Kesäkuu: Fellmanin ja Porvoon ajot. Suomen mestaruss omniumissa. Perinnemökkeily juhannuksena. SM maantiet Porissa.

 



Roope, Minä ja Jussi. SM omnium 13.

 

 

Heinäkuu: U6 Cycle Tour Ruotsissa. Rata SM:istä kultaa linja-ajossa ja joukkuetakaa-ajossa sekä hopeaa joukkuesprintissä.

 

Yksinäisessä irtiotossa, SM-linja-ajo 13.

 

 

Elokuu: Koko kuukausi Ranskassa ajamassa maantiekisoja.

 

Ranskassa ajamassa EC Mayennen väreissä.

 

 





Syyskuu: Täytin 19 v. Kirjoitin äidinkielestä B:n ja englannista C:n.

 

Jalat kattoon!

 

 

 

Lokakuu: Matka Itämeren ympäri. Liettuan avoimet mestaruuskisat ja EM-kilpailut Hollannin Apeldoornissa.

 

Omniumin kilsa, Omnisport Apeldoorn.

 

 

 

Marraskuu: Viikon etelänleiri Gran Canarialla. Murtunut leukaluu.



 

Fatagan kylässä kahvilla.

 

 

Joulukuu: Lakkiaiset. Loppuvuosi Gran Canarialla harjoitusleirillä.

Nousemassa Sorian kylään.

Nyt innolla odottaen mitä vuosi 2014 tuo tullessaan. Hyvää Uutta vuotta!

Hiski
 



Joulu

Joulu on kiireistä aikaa. AINA! Täällä Kanarialla joulu on mennyt treenatessa, syödessä ja nukkuessa. Normaalilla leirikaavalla.

Aattona käytiin lenkillä ja ajettiin Lotan kanssa ylös Pico de las Nievekseen. Reilu viiden tunnin lenkki tuli. Illemmalla oli jouluillallinen ravintola Kuparipannussa. Hyvässä tunnelmassa nautittiin suomalaisesta jouluruoasta. Ilta oli mukava ja kiitokset Lepistöille joulun värisistä Spessun ajosukista! :)

Joulupäivänä ajeltiin kevyesti Jarnon kanssa ja päivän saldona oli kaksi rengasrikkoa. Matkan ensimmäiset ja toivottavasti myös viimeiset.

Tänään Tapaninpäivänä ohjelmassa oli kevyt palauttava lenkki ja sen jälkeen makoilua hotellilla. Toivottavasti kelit pysyvät hyvinä loppuvuoden ja mielellään myöskin alkavana vuonna.

Hiski

Ensimmäinen viikko takana

Gran Canarian lauha talvi on ensimmäisen viikon ollut todella sopiva suomalaiselle pyöräilijälle. Lämpöä on sopivasti sellainen +20 astetta ja aurinko paistaa lähes taukoamatta. Yöllä ei siis paista..

Treenit on sujunut suunnitelmien mukaan ja tällä hetkellä pisin etappi on ollut 168km. Tällä kertaa vain lyhesti, mutta lupaan vielä joulupäivityksen parin päivän sisään.

HK

Maailmancup vai Myllykisat?

Ensimmäisenä pitäisi varmaan todeta, että olen nyt ylioppilas. Oli myös todella hienoa olla koko koulun ainoa lakitettava ja pitää ihan omat juhlat!

Toinen asia voisi olla sitten leuan kontrollit Kirurgisessa sairaalassa. Kaikki vaikuttaisi olevan juuri niinkuin pitääkin. Soseruoka jatkuu, mutta urheilla saa ihan normaalisti. Lääkäri ei pitänyt Kanarialle lähdön ajankohdasta, saati sitten matkan pituudesta, mutta matkalle lähtöä ei kielletty. Seuraava kontrollikin katsottiin sopimaan harjoituskalenterin kanssa sopivasti. Loistavaa palvelua!


Sitten itse urheiluun! Ratapyöräilyväki on saanut seurata päivä toisensa jälkeen aivan huikeita tuloksia Aquascalientesin maailmancupin osakilpailusta. Maailmanennätyksiä on rikottu toinen toisensa perään ja kokonaisuudessaan taso on ollut todella kova. 40 ajajaa lentävällä 200 metrillä alle 10 sekunnin, 10 ajajaa kilsalla alle minuutin ja paljon muita. Valitettavasti vauhtien kasvaessa myös kaatumiset tulevat todennäköisemmiksi ja ainakin keirinissä taisi olla useampikin läjä. Onneksi kenellekkään ei käynyt "pahasti".

Itsellä ei ollut ohjelmassa Meksikoon lähtö, mutta kävin hyvällä fiiliksellä ajamassa Liikuntamyllyssä joulun sisäratakilpailuissa. Kilpailujen taso jäi valitettavan alhaiseksi ja osallistujia oli melko vähän. Nuorta verta oli kuitenkin paljon liikenteessä hyvällä asenteella. Miesten sarjassa oli mukana neljä ajajaa ja ajoin sarjan voittoon rutiiniajolla. Oli mukava nähdä toinenkin kesän Suomen mestari ajamassa näissä "pikkukisoissa" ja Antti ajoi sprintteriksi erittäin hyvin ottaen huomioon välitysrajoituksen ja 2 kilometrin matkan.

Kunnon ammattimaista kilpailutoimintaa tapahtumaan toi henkilökohtainen mekaanikkoni, joka soitti muutaama tunti ennen kisoja ja kysyi välitystä, kun oli laittamassa jo pyörää kuntoon. On muuten todella erilainen fiilis saapua kisapaikalle, kun pyörä odottaa valmiina ja vain kasata rullat, vaihtaa vaatteet ja alkaa lämmittelemään. Kiitokset Tuomakselle!

5 päivää jäljellä seuraavaan Kanarian leiriin.

Hiski

Pientä takapakkia ja murtuneita luita

Osa teistä onkin ehkä jo kuullut eilisen tapahtumista, mutta kerrataan tapahtumat nyt vielä julkisesti.

Maanantai aamuna heräsin rauhassa ilman herätyskelooa ja söin hyvän aamupalan. Laitoin ajovaatteet päälle ja lähdin ajamaan cyclocrossarilla. Ohjelmassa oli 3 tuntia kevyttä PKta. Aivan tavallinen päivä siis.. Parin tunnin ajon jälkeen Olin Sipoossa lähtemässä Landbosta Helsinkiin päin. Valitsin ison tien sijasta jalkakäytävän. (VIRHE!) Ajoin ihan normaalia lenkkiä Kehä III:sen liittymään asti. Kevenliikenteenväylä kääntyy alamäen jälkeen oikealle Vanhan Porvoontien ali ja mutka oli lievästi sanottuna sekä jäässä että irtohiekassa. Vaikka vauhtia ei paljoa ollutkaan, lähti pyörä aivan käsistä. Vasen käsi hallitusti ensimmäisenä maahan pehmentämään iskua, mutta harmillisesti toinen kontakti oli leuka.

Ihan vain mentaalisena juttuna heti ylös ja pyörän tarkistus. Mittari suoraksi ja matka jatkuu. Kipua tuntui ja leuat ei liikkuneet missään määrin normaalisti. Jatkoin kuitenkin ajamista, kun 3 tuntiahan piti saada kasaan. Kielellä koitin tunnustella suuta ja havaitsin että ainakin yksi, ellei useampikin, hammas puuttuu. Suu täyttyi nesteestä ja sylkäistessä havaitsin nesteen ihan puhtaaksi vereksi. Päätin hylätä tässä vaiheessa 3 tunnin lenkin ja ajaa Tikkurilan terveyskeskukseen tarkistettavaksi. Naama veressä vahtimestarilta kysymään, jos pyörän saisi jättää lukittuun koppiin ja sehän onnistui. Kiitokset siitä! Sitten jonottelemaan hoitajalle ja sen jälkeen lääkärille. Tämä sujui yllättävänkin nopeasti. Ratkaisu oli kuitenkin siirtyminen Peijaksen sairaalaan. Pyörä vaksin kopista ja ajamaan..

Peijaksessa koitin saada pyörän ambulanssien parkkihalliin, mutta se ei käynyt. Tajusivat kuitenkin tilanteen ja ohjeistivat viemään pyörän sairaalan sisällä olevaan varastoon. Sitten taas jonotus seuraavalle lääkärille, joka kuitenkin vähän tiesi jotain asioista. Valitettavasti tämä asia oli, että kaikki leukahoidot tehdään Töölön sairaalassa ja ihmetteli suuresti miksi minut oli määrätty Tikkurilasta tänne. Pienen leukojen tökkimisen jälkeen havaittiin nopeasti murtuma ja sitäkin vakavampi haava polvessa. Siirtoa Töölöön ei voida tehdä ennen kuin polvi on tarkistettu. Uuden lääkärin odotus, housut ylös, haavan desinfiointi ja lappu ja sideharsoa. Nyt oltiin valmiita lähtemään Töölöön.

Kysymys kuului millä olen liikenteessä? Ja menin vastaamaan että pyörällähän mä. Sillä ajo kiellettiin ja minut heitettiin taksiin. Taksilla kotiin ja pyörä sinne ja uudet vaatteet päälle. Matka jatkui Töölöön, jossa asiat alkoivat sujumaan. Samassa ajassa, kun Vantaalla odotti yhtä lääkäriä, Töölössä ehti tavata viisi. Myös röntgenissä ehti käydä sillä aikaa. Kuvista havaittiin kaksi murtumaa leuassa, joista keskellä oleva oli paha avomurtuma ja se pitäisi operoida mahdollisimman pian. Leikkaussali varattiin ja minua alettiin valmistamaan leikkaukseen. Illalla kello 10 minut nukutettiin ja heräsin "ehjällä leualla varustettuna" noin klo 23.30. Kaikki oli sujunut kuten piti ja jäin yöksi tarkkailuun.

Aamulla sain syödä nestemmäisen aamupalan ja lääkärit kertoivat lisää tilanteesta. Kävin uudestaan röntgenissä ja kuvat kertoivat leikkauksen onnistuneen ja kaiken olevan hyvin. Leukaa ei saa rasittaa, joten soseruokailulla eletään seuraavat 6 viikkoa. Urheiluharrastuksesta ei oikeen osattu sanoa, mutta paikalle kutsuttiin alan ekspertti, eli CCH:ssakin ajava Kreu Maisniemi. Asiat käytiin nopeasti läpi ja todettiin kaiken olevan kunnossa. Muutama päivä lepoa ja sen jälkeen viikko vähän rauhallisempaa treeniä.

Vaikka tässä operaation alkupäässä olikin melkoista säätöä, nousi oma luottamukseni julkiseen sairaanhoitoon melko suuresti. Kiitokset kaikille HYKSin lääkäreille ja hoitajille sekä erityisesti Kreulle. Näillä näkymin myös Joulukuun harjoitusleiri Canarialle on täysin mahdollinen. Voidaan siis todeta että selvittiin melko pienillä vahingoilla.

Loppuun vielä kuva HYKSin vuodeosastolta:

Kanerva kuittaa!